AY-liike Ympäristö ja eripuraa aiheuttavat banaanit

Joulun alla kuulimme PAM:in valtuuston jäseneltä, miten poliittinen väkivalta kuuluu "työväenluokan" keinovalikoimaan. Vihervasemmiston käyttämä väkivalta on näemmä aina eettisempää, oli kyseessä sitten kaivinkoneiden sabotointi tai poliisien kanssa tappelu. Muita työntekijöitä häiritään ja yrittäjät laskevat tappioita, kun maailma on taas pelastettu. Tehtiin, mitä piti.

Samanlaista logiikkaa käytetään energiapolittisen agendan ajamisessa. Keinot ja tavoiteet sekoitetaan keskenään siten rajaten pois varteenotettavia vaihtoehtoja. Puhun erityisesti ydinvoimasta. 1980-luvun perintö oli Vihreille ja ympäristöjärjestöille ydinvoiman poistaminen maan päältä. Suomessa Vihreitä ei saa poistumaan hallituksesta ympäristönsuojelu, päästötavoitteet, uusiutuvien energiamuotojen tai sähköautojen tukeminen, mutta ydinvoimaluvat saa Vihreät marssimaan Valtioneuvostosta suoraan oppositioon.

Osa ympäristöjärjestöistä ovat energiapolitiikan AY-liikkeitä. Hyvää tarkoittava toiminta saada paremmat työehdot työntekijöille ja globaalien markkinoiden todellisuuden kieltäminen näkyy työttömyyden nousuna, kun työn yksikkökustannukset eivät jousta kasvavassa kilpailussa. Vastaavasti ympäristöliikkeiden ja Vihreiden politiikka voi luoda edellytyksiä kilpailukyvyn heikentymiselle ja uusiutuvien ongelmien kieltämiselle.

Jos Eurooppalainen teollisuus ajetaan pois liian kovalla sääntelyllä, maksuilla ja kohoavilla energian hinnoilla halvemman tuottavuuden maihin, mihin se johtaa? Kysynnän pysyessä samana, tuotteet valmistetaan suuremmalla hiilijalanjäljellä ulkomailla. Työttömyys lisää päästöjä, eikä auta paljoa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Meidän tavoitteena tulisi olla hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, sen sijaan, että rajoittaisimme keinovalikoimaamme ilmastonmuutoksen edessä.

Ydinvoimasta tehdään kynnyskysymys, siitä huolimatta, että ydinvoiman vastustus pelaa suoraan fossiilisten polttoaineden tuottajien taskuun. Kun kaikista kustannustehokkain ja siten markkinoilla parhaiten selviytyvä hiilineutraali enegiamuoto halutaan esim. Saksassa lopettaa energiareformin myötä, ketä se auttaa? Auttaako se niitä energiaköyhyydessä eläviä saksalaisia, jotka maksavat kasvavat syöttötariffit sähkölaskussaan? Tai ilmastonmuutoksen torjumisessa, kun ymmärretään, ettei uusiutuvat pysty täysin korvaamaan ydinvoiman kapasiteettia ilman fossiilisia polttoaineita?

 

Tämä voisi olla ihan fiksu taktiikka, jos ydinvoima tuhoaisi elämän maan päältä, mutta tutkimustieto sen vaaroista osoittaa toisin. Pelonlietsonta voi olla säteilyä vaarallisempaa älyllisen elämän selviytymisen puolesta.

Sain luettua jouloman aikana kirjan Uhkapeli ilmastolla – vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden? Sain huomiota herättävää tietoa, ja haluan nyt jakaa sen teidän kanssa.

Suomessa arvioidaan ainakin noin 100 000 ihmisen saavan maaperästä nousevan raadonin takia 10-20 millisievertin annoksen säteilyä vuosittain. Vastaavasti 98% Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena evakuoidut asukkaat saivat enintään 5 millisievertin annoksen. Tämä tapauksessa, jossa 3 vanhaa ydinreaktoria tuhoutui hallitsemattomasti. YK:n alaisen säteilyn ja terveysvaikutuksia tutkivan komission UNSCEAR:in katsauksen mukaan Fukushiman ei odoteta koskaan aiheuttavan tilastoissa näkyviä terveysvaikutuksia, edes pelastustyöntekijöiden keskuudessa.

Millisievertti (mSv) on säteilyn terveysvaikutusten mittaamiseen käytetty yksikkö. Millisievertit antavat suuntaa-antavan kuvan erilaisten annosten vaarallisuudesta, sillä tarkat vaikutukset riippuvat annoksesta, säteilylähteen tyypistä ja siitä, miten säteily pääsee kehoon.

En väitä, etteikö säteilyllä ole mitään vaikutusta terveyteen, kun sisäilmaraadon ongelmat aiheuttavat Suomessa arvioilta 300 keuhkosyöpätapausta vuosittain. Siksi onkin hyvä asia, että viranomaiset ovat parantaneet radonmittauksien ja radonkorjauksien avulla tilannetta. Nykyään säteilysuojelussa ja ydinvoiman haittojen arvioinnissa käytetyt varovaiset laskelmat olettavat, että joka sadas 100 mSv annokselle altistunut ihminen saa syövän.

Suurin syy ydinvoiman vastustamiseen on kuitenkin ydinjäte. Ydinjätehauta Onkaloa Eurajoella rakentava Posivan ulkopuolisilla asiantuntijoilla tarkastuttamien tutkimuksien mukaan yhden ydinjätekapselin täydellinen pettäminen voi aiheuttaa 10 000 vuoden päästä pahiten altistuneelle yksillölle säteilyannoksen, joka vastaa karkeasti banaanitertun syömisestä aiheutuvaa lisäannosta. On totta, että ydinjätehautaa rakentavan yrityksen tutkimuksiin sen turvallisuudesta tulee suhtautua terveen kriittisesti, ja niin myös Greenpeacen arvioon, että 2030 vuoteen menessä 87% maailman energiantuotannosta on mahdollista tehdä uusiutuvialla.

Sitä paitsi, ydinjäte ei ole suuri ongelma, vaan ehkä jopa ratkaisu. Me pystymme nykyteknologialla "polttamaan" ydinjätettä energiaksi neljännen sukupolven reaktoreiden avulla. Nykyiset ydinreaktorit hyödyntävät ydinpolttoaineesta vain muutaman prosentin, ennen kuin ne vaihdetaan, eli varastoidaan. Reaktorivalmistajan GE-Hitachin PRISM-reaktorit ja sen venäläiset vastineet BN-600, BN-800, BN-1200 pystyvät hyödyntämään ydinpolttoaineen energiasisällöstä liki 100%. Siten kaikki valmiiksi varastoidut ydinpolttoaineet riittäisivät ihmiskunnan energiantarpeisiin muutamien vuosisatojen ajaksi. Uusia uraanikaivoksia ei heti tarvittaisi.

 

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön Rooman sopimus, joka johti Euratomin ja Euroopan talousyhteisön perustamiseen, edelsi hermoja raastavia neuvotteluja, jotka venyivät viikoilla. Kiistakysymyksesi oli noussut, miten banaanien maahantuontiin tulisi suhtautua. Ranskalaisella valtiomiehellä Jean Monnetilla alkoi keittää ja hän sanoi neuvottelijoille: "Annan nyt teille kaksi tuntia, siinä kaikki. Jos ette ole saaneet sopimusta aikaan siihen menessä, pidän suuren lehdistötilaisuudessa, jossa selitän, miksi Eurooppa -projekti epäonnistui banaanien takia".

Integraation pelko ei voittanut silloin, eikä se voita nytkään, kun Euroopan unioni komission kärkihankkeisiin kuuluu energiaunioni. Sen tavoitteena on:

  • yhdistää pirstaleiset energian sisämarkkinat infrastruktuurihankkeilla
  • turvata kilpailukykyinen sähkön hinta
  • lisätä EU:n energiaomavaraisuutta (mm. Venäjän kaasusta)
  • toteuttaa EU:n tavoiteet uusiutuvien osuudesta (27%) energiantuotannosta, energiatehokkuudesta ja päästöjen vähennyksestä ilmasto- ja energiapuitteet 2030 mukaisesti

Eurooppa tekee tarvittavaa edistystä omalta osaltaan energiaunionin avulla myös Pariisin ilmastosopimuksen toteutumiseksi. Onko nykypuitteissa hieman kaksinaismoraalia vaatia kehittyviä talouksia luopumuaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kun niiden koko tuonnin määrä EU-alueella on n. miljardi euroa päivässä?

Kuten Pirkanmaan Kokoomusnuoret peräänkuuluttavat, Pariisin sopimus on tervetullut edistysaskeleena ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa, ja sitoutumattomuutensa vuoksi vaarana on sen mitätöityminen.

Meidän kannattaa siis ottaa kaikki keinot käyttöön banaanien uhkakuvista huolimatta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

 

Hyvää uutta vuotta 2016, ja erityiskiitokset Janne M. Korhoselle ja Rauli Partaselle Uhkapeli Ilmastolla kirjoittamisesta! Jos sinua lukijana kiinnostaa ilmastoaiheet, suosittelen suuntamaan Juhani Rantasen blogiin. 

SamirPietarinen
Kokoomus Tampere

Opiskelija Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjalla (Rellussa), Kokoomusnuori ja yhteisten asioiden noviisi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu